Falkon sukuselvitys

 Kirjoittanut VRL-11795

​i. Feike v.d. Grederkamp oli hyvätapainen friisiläisori, jonka kanssa tarvittiin paljon huumoria. Machoileva ori edusti barokkilinjaista friisiläistyyppiä ja ori ei egonsa takia tullut kaikkien kanssa toimeen. Valjakkoajoa yritettiin, mutta pisti usein tappelun pystyyn parivaljakossa ja yksilövaljakossa ei antanut aivan parastaan. Laji vaihtui askellajipainotteisuuden puolelle ja sieltä ori löysi intohimonsa. Näyttävät korkeat ja liidokkaat askeleet näkyivät parhaiten ratsain tai sitten, että Feike sai kärryjen edessä itse päättää tahdin. Kasvattajan suosikki ori ja varmasti yksi menestynein askellajiratsu Grederkampin siittolassa. Feikelle syntyi yhteensä 100 jälkeläistä ja kaikki ovat ripottautuneet pitkin Eurooppaa.

ii. Fokke v.d. Grederkamp oli kasvattajan kruununjalokivi. Fokken isä Pytrik oli valjakkopainotteisesta suvusta, mutta Fokke näytti loistavan parhaiten askellajien parissa. Varsanäyttelyissä ori sai kymmenen pistettä laukasta ja ravista. Kaikkia kolmea askellajia oli helppo hallita ja ori kantoi itseään ryhdikkäästi. Ori omasi ison työinnokkuuden ja teki kaiken käskettävän ilman ylimääräistä pullikointia. Askellajikilpailuissa eniten sijoituksia ja voittoja tuli saddle seat luokissa sekä Fokke kahmaisi itselleen kolmena vuotena peräkkäin askellajimestaruuksien kruunun. Varsoja syntyi vain muutama, sillä kasvattaja oli hyvin valikoiva tammojen suhteen.

iie. Phillippine oli kaunis ja nuorena pyörinyt paljon näyttelyringissä. Pihla-tamma menestyi hyvin näyttelyissä ja palkittiin useasti tilaisuuden parhaaksi tammaksi. Arvonimiä kertyi muotovaliosta aina kantakirjauspalkinnon ykköseksi. Rakenne tammalla oli sporttinen ja kilpailuissa tamman kanssa ei ehditty juuri käymään. Pihla oli suurimmaksi osaksi vain siitoskäytösssä ja tammalle syntyi yhteensä kymmenen varsaa. Pihla oli hyvin kysytty vaikea luonteisten orien kanssa, sillä tamman luonne on tyyni, rauhallinen ja helposti lähestyttävä. Pihla siis periytti tasaista luonnetta hyvän rakenteen lisäksi.

e. Phine v.d. Grederkamp syntyi Grederkampin siittolaan ja oli enemmän jalostuskäytössä kuin kilpailukäytössä. Tamman luonne oli temperamenttinen ja ratsuna tamma oli hyvin tulinen eikä se päästänyt ketä tahansa selkäänsä. Kaikki pysyivät kyydissä, mutta istunnasta ja avuista tarkka tamma juoksi enemmän alta pois kuin liikkui kootusti eteenpäin. Valjakkoajossa tamma pärjäsi hyvin, mutta vain yksilövaljakossa. Parivaljakossa tykkäsi antaa kaverille vähän selkään. Lyhyen, mutta menestyvän valjakkouran jälkeen Phine siirtyi siitokseen. Phine oli vaikea saada tiineeksi ja tämän vuoksi tammalle syntyi vain kaksi jälkeläistä. Muuten tamma pääsi olemaan muutaman kerran sijaisäiti varsoille, jotka menettivät emänsä synnytyksen yhteydessä. Phine oli tulisesta luonteesta huolimatta hyvä emä ja suojelevainen sellainen.

ei. Niels v.d. Grederkamp oli hieman erilainen kasvatti Grederkampin siittolassa. Ori oli ylväs barokkilinjan edustaja ja sille kasvoi pitkät tuuheat jouhet. Jouhien kasvu oli lähes pysäyttämätön, että niitä sai olla kokoajan saksimassa ja laittamassa isoille leteille ettei Niels kompastu omiin jouhiinsa. Vuohiskarvat olivat yhtä tuuheat ja niitäkin sai klipata. Orilla oli tapana polkaista vuohiset rikki ja useampaan kertaan jännitettiin ettei ole tulehduksia syntynyt. Niels pysyi terveenä koko elämänsä aikana. Muuten kasvattaja kilpaili itse orin kanssa helpoissa koululuokissa hyvän menestyksen kanssa. Orilla oli pehmeät ja helposti kontrolloitavat askeleet. Varsoja syntyi yhteensä 120 kappaletta ympäri maailmaa.

ee. Petula ​v.d. Grederkamp omasi hauskan nimen ja oli tavanomainen siitostamma Grederkampin siittolassa. Kaikenpuolin siittolan parasta laatua: hyväluonteinen, tasainen ratsastaa, näyttävä kärryjen edessä ja yleisesti hyvätyyppinen. Vaikka tamman juuret olivat suurimmaksi osaksi sporttilinjaa, oli Petula itse raskaampaa barokkityyppiä. Valjakkoajossa ja helpoissa koululuokissa tamma sai kerättyä hyvin sijoituksia, että osallistui muutaman kerran kummankin lajin mestaruuskisoihin. Mestaruuskisoissa ei tuloksia saavutettu, mutta menestys oli silti hyvin kiitettävä. Varsoja tammalle syntyi yhteensä kahdeksan kappaletta ja kaikki saivat emänsä hienot piirteet.